Analyser fokuserer på aktuelle emner, som er særlig relevante for Nationalbankens formål. Analyserne kan også indeholde Nationalbankens anbefalinger. Her finder du bl.a. vores prognose for dansk økonomi og vores vurdering af den finansielle stabilitet. Analyser henvender sig til dig, der har en bred interesse for økonomiske og finansielle forhold.

Grønlandsk økonomi
Nr. 14

Sulisussaale­qinerup Kalaallit Nunaanni sukanner­sumik aningaasa­qarnermut politikke­qarnissaq pisariaqarne­rulersippaa

Kalaallit Nunaata ukiuni pingasuni kingullerni Europami tuniluuttoqarnera, nukissiuutini ajornartorsiorneq sorsunnerlu tupaallannartumik anigorluarpai. Aningaasaqarnermi aalisarnermut piffissani atugarissaarneq aammalu attaveqaasersuutinik annertusaanerup malunnaatilimmik annertunera malunnarput. Nunarsuarm i avataaniittunut sanilliullugu aningaasat naleqqukkiartornerat suli akunnattumiippoq. Siuariartorneq sulisussaaleqinerup annertuneranik nunanullu allanut nussortoqarneranik malitseqarpoq. Aningaasaqarnermi tamaviaarnerup ukiuni aggersuni sukannersumik aningaasaqarnermut politikkeqarnissaq pisariaqalersippaa.



Sooq tamanna pingaaruteqarpa?

Danmarks Nationalbank naalagaaffeqatigiinneq tamakkerlugu qitiusumi aningaaseriviuvoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu aningaasaqarnermi ingerlaavartumik ineriartorneq misissoqqissaarparput. Ilaatigut akigititat aalajaatsuutinnissaannik qulakkeerinissaq pillugu siunertatsinnik naammassinnissinnaaniarluta aammalu inuiaqatigiit aningaasaqarneranni oqimaaqatigiinngitsoqariartuinnalernersoq naliliinissamut pitsaanerpaanik tunngavissaqarniarluta, taamaaliorpugut.

Ilusiliaq pingaarneq: Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu pissusiviusut

Anm.:

(*) Kalaallit Nunaata Aningaasaqarneranut Siunnersuisooqatigiit BNP-p pissusiviusuni siuariartorneranut missiliuinera, september 2023, (**) 2024-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi ingerlatsinermut sanaartornermullu inerniliussamut missiliuineq.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, Danmarkimi Naatsorsueqqissaartarfik, Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit.

Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut takussutissiineq

Kalaallit Nunaata ukiuni pingasuni kingullerni Europami tuniluuttoqarnera, nukissiuutini ajornartorsiorneq sorsunnerlu tupaallannartumik anigorluarpai. 2015-imiilli aningaasaqarneq siuariartuinnarsimavoq, minnerunngitsumik aalisarnerup, namminersortut inuussutissarsiutaanni annertunerpaartaasup, piffissani atugarissaarfiusimanerata malitsigisaanik. Aningaasat naleerukkiartornerat nunarsuarmi avatangiisitsinniittunut sanilliullugu suli akunnattumi inissisimavoq, aammalu nutaanik mittarfinnik inissianillu nutaanik sanaartornernnik, pilersuinermut sanaartukkanik il.il. attaveqaasersuutinik annertoorujussuarmik nutarterisoqarluni. Peqatigisaanik angalanernut killilersuinerit atorunnaarsinneqareernerisa kingorna, takornariaqarneq sakkortuumik atuuteqqilersimavoq. Aningaasaqarnikkut siuariarneq suliffeqarnermi ersarissumik takuneqarsinnaavoq, tassani suliffissaaleqisut ukiumut 2 procentinut ikilisinnaallutik, takuuk ilusiliaq 1. Tamanna aatsaat taama appasitsigilerpoq aammalu nunanit allamiunik sulisoqartaleriartuinnarnermik malitseqarluni. Aningaasaqarnermi tamaviaarnerup ukiuni aggersuni sukannersumik aningaasaqarnermut politikkeqarnissaq pisariaqartinneqarnerulersippaa. Iluarsaaqqinnerit pisariaqartinneqarneruleriartorput. Pisortat isertittagaat aningaasartuuteqarnerunermut ungasinnerusoq isigalugu malinnaasinnaanngillat, taamaattumillu aningaasaqarnermut politikki attanneqarsinnaanngilaq.

ILUSILIAQ 1

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu pissusiviusut

Anm.:

(*) Kalaallit Nunaata Aningaasaqarneranut Siunnersuisooqatigiit BNP-p pissusiviusuni siuariartorneranut missiliuinera, september 2023, (**) 2024-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi ingerlatsinermut sanaartornermullu inerniliussamut missiliuineq.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, Danmarkimi Naatsorsueqqissaartarfik, Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit.

Sulisussaaleqineq aningaasaqarnikkut tamaviaalersitsivoq

Kalaallit Nunaanni 2015-imiilli tunisassiornermi suliffissaqartitsinermilu siuariartoqarpoq, aammalu aningaasaqarnerup pitsaasumik ineriartornera aalisarnerup ukiuni arlalinni ingerlalluarsimaneranut attuumassuteqarluinnarpoq. Ukiuni kingullerni suliaqarnerit Nuummi Ilulissanilu nutaanik mittarfiliortoqarneranut attuumassuteqarput aammalu attaveqaasersuutit allat aamma aningaasaqarnikkut siuariartortitseqataasimallutik. Aningaasarsiornerup ingerlalluarnera 2023-mi aamma 2024-mi ingerlaannassasoq naatsorsuutigineqarpoq, tassani aningaasaqarneq 2 procentit aamma 1 procentip missaannik siuariassasoq naatsorsuutigineqarluni. Kalaallit Nunaata Aningaasaqarneranut siunnersuisooqatigiit nalunaarusiaanni 2023-mi septembarimeersumi taamatut naliliisoqarpoq. 

Kalaallit Nunaanni nukissiuuteqarnermut suliassaqarfimmi attaveqaasersuutit immikkuullarissuunerisa malitsigisaanik aningaasat naleerukkiartornera suli annikitsuinnaavoq. 2023-mi juulimi atuisartunut akigititat ukiup siulianut sanilliullugu 2,5 procentinik qaffariarput, tassani pingaartumik ineqarneq inuussutissallu atuisartunut akigititat qaffasinnerulernerannut pisooqataallutik. 2020-mi uuliamik tunisassiani akigititanik qulakkeerinermut isumaqatigiissuteqartoqarpoq, 2023-p naanissaata tungaanut atuuttussamik. Isumaqatigiissutini nukissianut akigititat qaffakkiartunnginnissaannut Kalaallit Nunaanni atuisartut annertuumik illersorneqarput. Uuliamut akigititanik qulakkeerinermut isumaqatigiissut nutaaq 2024-miit atuutilertussaq nukissiamut akigititat qaffasinnerulernerannik kinguneqartussaavoq, taamaattumillu 2024-mi aningaasat naleerukkiartornerat qaffariartoqqilertussaasoq naatsorsuutigineqarluni. Eqqussuinerup annertoorujussuunerani ungasinnerusoq isigalugu uuliamik tunisassianut atuisartunullu nioqqutissanut akigititat nunarsuarmi qaffassinerujartuinnarnerannut Kalaallit Nunaat illersorneqarsinnaajunnaartussaavoq.

Aalisakkanik qalerualinnillu avammut nioqquteqarneq aatsaat taama qaffasitsigilerpoq

Nioqqutissat avammut nioqqutigineqartartut annertunerpaatigut tassaapput aalisakkat qaleruallillu assigiinngitsunik suliarineqarsimasut. Aalisakkat avammut nioqqutigineqartartut pingaarnerpaartaraat raajat, qalerallit saarulliillu, kisianni aamma saattuanit, ammassannit makrelinillu aalisakkanit tunisassiat avammut nioqqutigineqartarput. Pisat annertussusaasa aammalu aalisakkanut akigititat pitsaasumik ineriartornerat, avammut nioqquteqarnerup annertusiartorneranik malitseqarpoq, tassani 2022-mi 5,2 mia. koruunit anguneqarlutik. Ukiumi ataasiinnarmi aalisakkat qaleruallillu avammut nioqquteqarnermi nalingisa tamanna qaffasinnersaraat, aammalu pitsaasumik ineriartorneq taanna 2023-mi ingerlaannarpoq, takuuk ilusiliaq 2.

ILUSILIAQ 2

Aalisakkat qaleruallillu avammit nioqqutigineqartarnerisa nalingat annertoorujussuarmik qaffassimavoq

Anm.:

Sukaasat qaammatit pingasukkaat 4-t kingulliit inerneraat, tassami aalisarnermi ukiup qanoq ilinera malillugu il.il. allanngorartoqarnera annertoorujussuummat.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik.

Aalisakkanut qalerualinnullu akigititaq pitsaasumik ineriartorsimavoq. Raajanut qaleralinnullu agguaqatigiissillugu kiilumut akigititaq 2023-mi qaammatini pingasuni siullerni ukiup siulianiit 10 aamma 15 procentit akornanni qaffasinneruvoq. Saarullinnut akigititaq 2022-mi annertoorujussuarmik qaffappoq, kisianni aalisakkanut akigititat annertuumik nikerartarnerat nalinginnaanngitsuunngilaq. Aalisakkanut akigititat pitsaasuunerat avammut nioqquteqarnermut akigititap qaffasissuuneranik kinguneqarpoq, nunanut allanut niuernermi paarlaaqatigiittarneq nukittunerulerluni aammalu inuiaqatigiinni pisissutissaqarnerulersoqarluni.

Kalaallit Nunaata imartaanni pisat aamma ukiorpassuit ingerlaneranni amerliartorsimapput. Raajat pisarineqartartut ukiut arfineq marluk tulleriit amerliartorsimapput, aammalu aalisarnermut aningaasaqarnikkut pingaaruteqartumut tassunga pisassiissutaasartut biologit siunnersuisarnerannut naapertuupput, taamaattumillu aalisarneq piujuartitsiviusutut MSC-imi akuersissummik allagartaligaavoq. Tamanna aamma avataani qaleralinniarluni aalisarnermi atuuppoq.

Paarlattuanik aalisarnerup ilaa allanut tunngassuteqartoq ajornartorsiutitalimmik maleruagassiivigineqarpoq. Tassani pingaartumik pineqarpoq qaleralinniarluni saarullinniarlunilu sinerissap qanittuani aalisarneq, tassani ukiorpassuarni pisarineqartartut biologit siunnersuinerinit annertunerujussuusimallutik. Aalisarneq pillugu Isumalioqatigiissitaq 2021-mi piujuartitsiviunerusumik aalisarnermut suliniutissanik aalajangersimasunik arlalinnik aammalu isumalluutinit inuiaqatigiit annertunerusunik pissarsiaqartinneqarnissaannut inassuteqarpoq. Aalisakkanit pisuussutit aqutsivigineqarneranni aalisartup kisimiilluni pisassiissummut pisassanut pisinnaatitaaffeqarnissaata, pisinnaatitaanerup sivisussusaata ilisimanissaa, aammalu aalisartup pisinnaatitaaffimminik allamut tunniussinissamut imaluunniit tuninissaanut pisinnaatitaaffeqarnissaata qulakkeernissaat pingaaruteqartoq, isumalioqatigiissitap erseqqissarpaa. Aalisarnermut inatsisissaq nutaaq, inassuteqaatinik aallaaveqartoq, ungasissumut inuussutissarsiutip nukittorsarnissaanut pingaaruteqarpoq.

Sanaartornermut aningaasaliinerit annertuut aamma inuussutissarsiornermi taarsigassarsititsisarnerup annertusiartuinnarnera

Kalaallit Airport A/S Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfissani nutaani pingasuni sanaartornerup immikkoortuaniippoq. Nuummi mittarfittaassap ilaa ukioq manna atorneqalerpoq, aammalu terminalip illutassaannut sanaartornissamut pilersaarusiorneq naammassingajalerluni, taamaalilluni mittarfik 2024-mi naammassisinnaassalluni. Ilulissani mittarfissamik sanaartorneq 2020-mi ukiaanerani aallartinneqarpoq, kisianni ilaatigut tuniluuttoqarneranit kinguaattoortinneqarluni, aammalu 2025-mi naammassissasoq naatsorsuutigineqarluni. Qaqortumi nunap immikkoortuani mittarfissaq 2026-mi naammassissasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Mittarfissani nutaani pingasuni taakkunani attaveqaasersuutinut nutaanut ataatsimut isigalugit 5 mia. koruuningajannik aningaasaliisoqartussaavoq. Tamatuma saniatigut Nuummi Sisimiunilu ikuallaavinni nutaaliaasuni marlunni, 2024-mi aamma 2025-mi atorneqalersinnaasussatut naatsorsuutigineqartuni, 500 mio. koruuninik aningaasaliisoqarpoq. Peqatigisaanik Nuummi kiisalu Qasigiannguani Aasiannilu pilersuinissamut ataatsimut isigalugu 3,5 mia. koruuninut erngup nukinganik nukissiorfinnik allilerinissaq akuerineqarpoq. Sanaartugassat taakkua nutaat qaqugu aallartinneqassanersut suli aalajangiisoqanngilaq.

Taamaattumik illuliortiternermut sanaartornermullu suliassaqarfiup iluani ingerlataqarneq qaffasissorujussuuvoq aammalu annertunerusumik annertumik inissialiortiternermit illuliortiternerillu eqeersarneqaqqilluni, pingaartumik Nuummi illoqarfinnilu annerusuni. Tamanna ilaatigut inuussutissarsiortunut taarsigassarsiarititat qaffasissumik siuariartorneranni takuneqarsinnaaovq, tassani aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinut nutaanut allanullu pigisanut aalaakkaasunut taarsigassarsiarititat ilaatinneqarlutik, takuuk ilusiliaq 3. Danmarkimi realkreditinstitut-it aqqutigalugit inissianut aningaasalersuineq pingaarnerpaatigut akilersugassanik aalajangersimasumik ernialersugaasunik taarsigassarsititsinikkut pisarpoq. 2022-miilli realkredit-init taarsigassarsiarititat akunnattumik siuariartornerat, inissianik piginnittut realkredit-ini erniat qaffariartornerannut atatillugu taarsigassarsiaminnik allanngortitsillunik akiitsumik sinnerisa appartinnissaannik toqqaasarnerannut, attuumassuteqarsinnaavoq, takuuk ilusiliaq 4.

ILUSILIAQ 3

Inuussutissarsiortunut aningaaserivinnit taargassarsititsisarnerup annertusiartornera

Anm.:

Inuussutissarsiortut tamarmik suliffeqarfiupput aningaasaqarnermik suliaqartuunngitsut, ilanngullugit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffii aamma namminersortut illuutaat attartortittakkat

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik aamma Nationalbanken.

ILUSILIAQ 4

2022-p aallartinneraniilli realkredit-init taarsigassarsiarititat allanngorsimanngillat

Anm.:

Obligationini akiitsut sinneri (taarsigassarsinermi nalinga) illuutit suussusaat malillugu agguarsimapput.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik aamma Nationalbanken.

Kalaallit Nunaanni ineqarnermut niuerfik sakkortuumik maleruagassiivigineqarpoq aammalu pisortat tapersiisarnerat annertoorujussuusoq malunnarluni, tamanna inissianik ujartuinermik pilersitseqataalluni. Kommunit ilaatigut tunngavissarititaasuni arlalinni inissianut aningaasalersuinermut, inissianut nutaatut sanaartugaasunut ukiuni 20-ni siullerni ernialersugaanatillu akilersugassaanngitsunik, taarsigassarsititsinissamik neqerooruteqarsinnaapput. Peqatigisaanik illoqarfinni annerusuni sanaartorfissat naleqquttut amigaatigineqarput, tamannalu ilanngullugu inissianut niuerfimmi akigititat qummuinnaq ingerlatinneqarput. Inissianut nutaatut sanaartorneqartunut pisortat taarsigassarsititsisarlutik aaqqissuussineq Nuummi, ineqarnermut niuerfiup annertoorujussuarmik tatisimaneqarfiani, atorunnaarsikkiartuaarneqarpoq.

Sulisussaaleqineq nunasisartullu amerliartornerat

Siumukarneq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu malunnarpoq, kisianni Nuummi aamma Kalaallit Nunaata avannaani, aamma suliffeqarnermi tatisimanninnerup annertunerpaaffiini, sakkortunermik malunnarluni. Kalaallit Nunaata kujataani Tunumilu pissutsit allaanerulaarput. Tassani innuttaasut ikiliartorput aammalu inuussutissarsiornermi periarfissat killeqartorujussuullutik, ilaatigut silap pissusaata allanngoriartornerata malitsigisaanik aalisarnerup avannarpasinnerusumut nuunneqarsimanera pissutigalugu. Kalaallit Nunaata kujataani Tunumilu suliffissaaleqisut nunap sinneraniit amerlanerupput aammalu sumiiffinni aalajangersimasuni malunnaatilimmik amerlanerujussuullutik. Tunumi illoqarfiit annersaanni, Tasiilami, 2021-mi sulisussat 15 procentingajalluinnai suliffissaaleqipput, Nuummi 2,5 procentiullutik aammalu Ilulissani 2 procentit inorlugit amerlassuseqarlutik.

2021-mi, suliffeqarnermut nalunaarsuinerit aallaavigalugit naatsorsueqqissaarnermi ukiumi kingulliusumi, sulisussat 3,7 procentii suliffissaaleqipput. Kommunit qaammatit tamaasa inuit suliffissaaleqinermik ajornartorsiuteqarlutik saaffiginnittut amerlassusaat nalunaarsortarpaat. Kommunini kisitsinerit takutippaat suliffissaaleqisut 2022-mi aamma 2023-mi ikileqqissimasut. 2023-mi januaarimiit aggustimi inuit agguaqatigiissillugu 1.357-it suliffissarsiortutut nalunaarsorneqarsimapput, taakkualu 2022-mi piffissami tassani inunnit 150-it missaannik ikinnerupput aammalu 2021-miit 300-it missaannik ikinnerullutik, takuuk ilusiliaq 5.

Nunanit allamiunik sulisussarsiortarnerup annertusiartornera aamma suliffeqarnermi tatisimanninnermut uppernarsaataavoq. 2018-imiit 2023-mut inuussutissarsiorsinnaasutut ukiullit nunani allani naalagaaffimmi innuttaassuseqartut 1.000-it missai Kalaallit Nunaannut nuussimapput, pingaartumik Asien-imi nunaneersuullutik, takuuk ilusiliaq 6. Suliniarlutik taakkua Kalaallit Nunaannukarsimappata, tamanna sulisussat suliffissaqartitsinerullu 3,5 procentinik amerlinerattut suliffissaqartitsinerulernertullu annertussuseqarpoq. Ilinniarsimasuunngitsuniinerusoq sdulisussarsiortarnerup taamatut annertutiginera nutaajuvoq.

ILUSILIAQ 5

Suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut ikiliartuinnarput

Anm.:

Januaarimiit aggustimut suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut agguaqatigiisillugu amerlassusaat. Naatsorsuinermi inuit qaammatip ingerlanerani suliffissaaleqineq ajornartorsiutigalugu kommunimut saaffiginnissimasut kisinneqarput.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik.

ILUSILIAQ 6

Nunani allani naalagaaffimmi innuttaassuseqartut inuussutissarsiorsinnaasutut ukiullit amerlanerulersut

Anm.:

Nunani allani naalagaaffimmi innuttaassuseqartut 17-it aamma 64-it akornanni ukiullit. 2023-mi nunani allani naalagaaffimmi innuttaassuseqartut amerlanersaat Philippinerneersuupput, Thailandimeersuupput, Islandimeersuupput, Sri Lanka-meersuupput Polenimeersuullutillu.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik.

Suliffeqarnermi tatisimanninneq suliffeqartut, nunanut allanut sanilliullugu ikittuinnaasut, eqqarsaatigalugit isigineqassaaq. Innuttaasut 25-t aamma 65-it akornanni ukiullit 80 procentiisa missai suliffeqartuupput, tamannalu hvilket er lidt under OECD-imi agguaqatigiissitsinermit annikinnerulaarpoq aammalu nunani avannarlerni takuneqartartunit annikinnerungaatsiarluni, takuuk ilusiliaq 7. Tassani aaqqissugaanikkut assigiinngissuteqarnerat pineqarpoq, ilinniarsimanermut piukkunnaateqarnernullu ataqatigiilluni. Piukkunnassutsit suliffissaqartitsinermilu periarfissat imminnut ataqatigiilluinnartarnerat nunani tamaginni ilisimaneqarluarpoq. Kalaallit Nunaanni inuit ilinniarsimasut nunani avannarlerni aamma nunani OECD-imi ilaasortaasuni pisartutut suliffissaqartinneqartarnerat qaffasissuuvoq. Inuit meeqqat atuarfianni ilinniarsimassutsikkut tunuliaqutaqartut suliffeqartartut ikinnerujussuusarput, takuuk ilusiliaq 8. Ilinniarsimanerup qaffasissusaa, Kalaallit Nunaanni suliffissaqartinneqartut nunani allani pisartunit ikinnerunerannut, nassuiaatissat pingaarnersaraat. Innuttaasut 25-t aamma 64-it akornanni ukiulliut affai sinnerlugit meeqqat atuarfiat ilinniarsimassusaanni qaffasinnersaavoq. Takkua nunani avannarlerni pisartunit amerlanerujussuupput.

ILUSILIAQ 7

25-t aamma 64-it akornanni ukiullit akornanni inuussutissarsiortut Kalaallit Nunaanni ikinnerupput

Anm.:

Inuit 25-t aamma 64-it akornanni ukiullit suliffeqartut imaluunniit suliffissaaleqisut amerlassusaat. Kalaallit Nunaannut kisitsisit 2021-meersuupput, nunani allani paasissutissat 2022-meersuullutik.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik aamma OECD, Employment Outlook (2023).

ILUSILIAQ 8

NunaIlinniarsimanissaq suliffeqarnissamut pingaaruteqarpoqni allani naalagaaffimmi innuttaassuseqartut inuussutissarsiorsinnaasutut ukiullit amerlanerulersut

Anm.:

Suliffissaqartitsinerup annertussusaa nunanut OECD-imut ilaasortaasunut 25-64-inik ukiulinnut aammalu Kalaallit Nunaannut 18-65-inik ukiulinnut qaffasinnerpaamik ilinniagaqarsimasunut agguarlugu.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik aamma OECD, Employment Outlook (2023)

Sukannersumik aningaasaqarnermut politikkeqarnissamik pisariaqartitsineq

Aningaasaqarnerup pitsaasumik ineriartornera pisortat aningaasaqarneranni takuneqarsinnaavoq, tassani 2024-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi 2023-mi, 2024-mi ukiunilu tamatuma kinguliiniittuni sinneqartooruteqarnissaq naatsorsuutigineqarluni. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Kalaallit Nunaanni missingersuutinut inatsimmut, piffissap ukiunik 4-nik sivisussusillip ingerlanerani minnerpaamik isertitat aningaasartuutillu oqimaaqatigiissasut piumasaqaateqarfiusumut, naapertuuppoq. Peqatigisaanik ingerlatsinermut sanaartornermullu aningaasartuutit annerpaamik ukiumi ataatsimi 1 procentimik aammalu piffissami ukiunik 4-nik sivisussusilimmi 2 procentinik annertunerusinnaasut, missingersuutinut inatsimmi aalajangersarneqarpoq. Taamaalilluni pisortat aningaasartuutaasa annertusiartorsinnaanerat missingersuutinut inatsimmi killissalerneqarpoq. Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ingerlatsinermut sanaartornermullu missingersuutini sinneqartoorutit 2024-mi BNP-ip 0,5 procentiata missaanniipput aammalu 2025-mi 1 procentip missaanniillutik, tamannalu aningaasarsiornerup siuariartornerani annikippoq. Pisortat aningaasartuutaasa annertusiartornerat peqatigisaanik missingersuutinut inatsimmi killissaliussamut qanittumi inissisimavoq. Ilinniarsimasunik aamma ilinniarsimanngitsunik annertuumik sulisussaaleqisoqarluni maannakkut aningaasaqarnikkut inissisimanermi, ukiuni makkunani sukannersumik aningaasaqarnermut politikkeqarnissaq pisariaqarpoq. Aningaasanut politikki sukaterneqarpoq, aammalu erniat qaffasinnerusut siunissami namminersortut aningaasaliinerinik unikaallatsitsisinnaapput. Najukkani suliffissaqartitsinissap sapinngisamik annertunerpaamiitinnissaata eqqarsaatigineqarnissaanut aamma Nuummi Ilulissanilu mittarfissarsuit pilersinneqariinngippata sanaartornermik suliaqarnernik nutaanik aallartitsisoqannginnissaa pisariaqarpoq. Nuummi mittarfik 2024-mi aammalu Ilulissani 2025-mi naammassineqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Akiitsoqalerneq aarlerinaataasullu sunniinerat

Namminersorlutik Oqartussat 1 mia. koruunit sinnilaarlugit ilanngaaseereernermi pisuussuteqarput, annertunerpaatigullu tamakkiisumik akiitsoqaratik. Tamanna missingersuutinut politikkip kinguneraa, tassani ilaatigut nunap karsiata qaffasissumik akiliisinnaassuseqarnissaa tunaartarineqarluni. Kisiannili Namminersorlutik Oqartussanut, kommuninut aktiaatileqatigiiffinnullu pisortanit pigineqartunut tunngatillugu ataatsimut isigalugit ernialinnik ilanngaaseereernermi akiitsut 2023-mi 4,4 mia. koruuninut qaffassimapput aammalu 2026-mi og forventes at vokse til 6,8 mia. koruuninut qaffassasut naatsorsuutigineqarluni, takuuk ilusiliaq 9.

ILUSILIAQ 9

Namminersorlutik Oqartussat, kommunit aktiaatileqatigiiffiillu pisortanit pigineqartut akiitsui ataatsimut katillugit qaffariartorput

Anm.:

Akiitsut erniallit taarsigassarsititsisunut tamakkiisumik akiitsortaapput, aningaasanngorlugit uninngasuutigineqartut akiitsunik ilanngaaseereernermi ernialinnik naatsorsuinermi ilanngaatigineqarlutik.

Kilde:

Departementet for Finanser oAkiitsut erniallit taarsigassarsititsisunut tamakkiisumik akiitsortaapput, aningaasanngorlugit uninngasuutigineqartut akiitsunik ilanngaaseereernermi ernialinnik naatsorsuinermi ilanngaatigineqarlutik. g Ligestilling, Politisk-økonomisk beretning 2023.

Pingaartumik ingerlatseqatigiiffinni Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartuni attaveqaasersuutinut aningaasaliinerit malitsigisaannik akiitsut annertusiartorput, ilaatigut mittarfissanik sanaartornermut aammalu kommunini ingerlatseqatigiiffiinilu. Nuummi nukissiamik pilersuinermut Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni innaallagissiorfiup allilersinnaanissaanut aammalu Aasianni Qasigiannguanilu nukissiamik pilersuinermut nutaamik erngup nukinganik innaallagissiorfiliorsinnaanissamut Namminersorlutik Oqartussat ilaatigut nutaanik taarsigassarsissasut naatsorsuutigineqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat nunami ingerlatseqatigiiffiit annersai arlallit pigisaraat. Tassani ilaatigut pineqarput aalisarnermut suliffissuaq Royal Greenland, ulluinnarni nioqqutissanut suliffissuaq KNI, timmisartuutileqatigiiffik Air Greenland, umiarsuaatilik Royal Artic Line, nalunaarasuartaatileqatigiiffik Tusass aammalu timmisartoqarfiutileqatigiiffik Kalaallit Airports. Tassunga ilanngutissapput Nukissiorfinni aamma NunaGreen-imi nukissiamik pilersuinerup iluani ingerlatassat Namminersorlutik Oqartussanit nakkutigineqartut, ataatsimut isigalugit 3,5 mia. koruuninut erngup nukinganik innaallagissiorfinnik allilerinissanik pilersaarutigineqartunik suliaqartussat. Ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut amerlanertigut suliassanut inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartunik, ingerlatseqatigiiffik aningaasaqarnikkut ajornartorsiulissagaluarpat matuneqaannarsinnaanngitsunut, kisimiillutik akisussaasuusarput. Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussat ingerlatassat ingerlatiinnartariaqartussaavaat, aammalu ingerlatseqatigiiffiit akiitsoqarnerulerneranni nunap karsiata aarlerinartunik sunnerneqarnera taamaaqataanik annertusiartorpoq.

Pisortat illuutaannik sanaartugaataannillu aserfallatsaaliuinermi kinguaattoorutit

Akiitsoqarnermut tunngasut, ukiorpassuarni pisortat illuutaanni ikkussugaataannilu aserfallatsaaliuinermi annertoorujussuarnik kinguaattooruteqalersimanermut, ataqatigiissillugit isigineqassapput. Tamanna inissianut, pilersuinermut atortulersuutinut attaveqaasersuutinullu, napparsimaveqarfinnut, umiarsualivinnut il.il. tunngatillugu atuuppoq, peqatigisaanik pitsaassusissanut nutaaliaasunut piumasaqaatit annertusiartorlutik. Kinguaattoorutaarutsitsinissamut ukiorpassuit ingerlaneranni annertoorujussuarnik aningaasaliinissat pisariaqartussaapput. Aserfallatsaaliuinermut kinguaattoorutit tamarmiusut 7,6 mia. koruunit missaannut naatsorsorneqarput, tassani pingaartumik inissiat attartortittakkat aamma nukissiamik imermillu pilersuinermut suliassaqarfik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut oqimaatsumik inissisimallutik, takuuk ilusiliaq 10. Suliassaqarfinni ataasiakkaani kinguaattoorutinik nalilersuineq sanilliussiviusinnaasumik ingerlanneqarsimanngissinnaavoq. Suliassaqarfiit ilaanni aningaasaliinissamik pisariaqartitsineq sukumiisumik misissorneqarsimavoq, suliassaqarfinni allani missingersuinerit pineqarlutik. Ilinniartitaanermut isumaginninnermullu suliassaqarfimmi aserfallatsaaliuinermut kinguaattoorutit naatsorsorneqarsimanngillat.

ILUSILIAQ 10

Pisortat illutaannik, sanaartugaataannik ikkussugaataannillu aserfallatsaaliuinermi annertoorujussuarnik kinguaattooruteqarneq

Anm.:

Aserfallatsaaliuinermi kinguaattoorutit suliassaqarfinni ataasiakkaani tunngaviusut assigiinngitsut malillugit naatsorsorneqarsimasinnaapput, taamaalillunilu toqqaannartumik sanilliunneqarsinnaanngissinnaallutik.

Kilde:

Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, Aserfallatsaaliuinissaq pisariaqartoq, nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaat 2023.

Aserfallatsaaliuineq atuisut akiliutaasigut imaluunniit akileraarutinik akiliuteqarnikkut aningaasalersorneqarsinnaapput. Kinguaattoorutit annertoorujussuuneranni akunnattoorneq tassaavoq, suliassaqarfinni pingaaruteqartuni atuinermut akiliuteqarnerup atugaareerfiini, assersuutigalugu ineqarnermut nukissiuutinullu suliassaqarfimmi, aserfallatsaaliuinermut naammattumik illuartitsisoqarsimannginnera. Tassani pingaartumik pineqarput pisortat inissiaataanni attartortittakkani amerlasuuni ineqarnermut akiliutip appasissumik aalajangersagaasimanera, inissiaatileqatigiiffiit aserfallatsaaliuinermut nutarterinissamullu aningaasartuutissanik pisariaqartunik akiliinissamut periarfissaqarsimanatik.1 Taamaattumik pisortat inissiaaterpassui ullumikkut pitsaanngitsuupput, aammalu iluarsaassinissamut nutarterinissamullu, attartortut ungasissumut soqutigisaannut, aningaasassaqarani.

Attassinissami ajornartorsiutit iluarsaaqqinnissamillu pisariaqartitsineq

Pisortat aningaasaqarneranni aarlerinaataasut sunniinerulernerat aammalu pisortat illuutaanni aserfallatsaaliuinermi kinguaattoorutit annertoorujussuunerat, ungasinnerusumut aningaasaqarnermut politikkikkut attassinissamut ajornartorsiummut ataqatigiissillugit isigineqassapput. Ukiuni qulikkaani aggersuni utoqqaat amerlanerujussuanngortussaapput, innuttaasut ikiliartornerat sulisussaqannginnerulernerup suliffissaqartitsinerullu annikinnerulernerata tungaanut ingerlasussaalluni, takuuk ilusiliaq 11. Utoqqaat amerlanerulernerisa kingunerisaanik peqqinnissaqarfimmut, utoqqarnik paaqqutarinninnermut, soraarnerussutisianut il.il. aningaasartuuteqarneruleriartortoqartussaavoq. Pisortat isertitai aningaasartuuteqarneruleriartornermut malinnaasinnaanngillat, taamaattumillu pisortat aningaasaqarnerat ungasinnerusumi attanneqarsinnaanani.

Kalaallit Nunaannut naalagaaffiup tapiissuteqartarnerata ineriartornera, ukiuni qulikkaani BNP-p ilaatut isertitat appariartornermut ingerlaqqajaanerannut pissutaavoq, takuuk ilusiliaq 12. Namminersornermut inatsit malillugu naalagaaffiup tapiissutai Danmarkimi aningaasarsiat akigititallu ineriartornerannut iluarsineqartartussaapput, aammalu BNP-ip ilaatut tapiissutit arriitsumik annikilliartortussallutik, tassami Kalaallit Nunaanni akigititat aningaasarsiallu agguaqatigiissillugu siuariartornerat Danmarkimi siuariartornerannit qaffasinneruvoq. 1990-ikkut qiteqqunneranni ataatsimoortumik tapiissutit assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni BNP-ip 35 procentianik annertussuseqarput, taakkualu 2023-mi 20 procentit missaannut ikilisimapput aammalu ikiliartoqqissasut naatsorsuutigineqarluni. Kalaallit Nunaannut Aningaasaqarnikkut Siunnersuisooqatigiit malillugit aningaasartuuteqarneruleriartornerup isertitaqannginnerulernerullu kingunerisaannik, pisortat aningaasaqarneranni ungasinnerusumut attanneqarsinnaasumik ingerlasoqassappat, ukiumut 1,3 mia. koruunit aningaasarlersuinermi amigaataalertussaapput (2021-mi annertussutsit atorlugit naatsorsorlugu), takuuk ilusiliaq 12.

ILUSILIAQ 11

2020-mi aamma 2040-mi innuttaasut ukiuisa agguarsimanerat

Anm.:

Ukiut agguarneqarneranni 2019-imi innuttaasut sumut naatsorsorneqarnerat aallaavigineqarpoq (allatut iliuusissaq pingaarneq). Inuit 15-16-inik ukiullit ikiliartornerannut efterskoleriartarneq, amerlanertigut Danmarkimi ingerlanneqartartoq, pissutaavoq.

Kilde:

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik.

ILUSILIAQ 12

Pisortat isertitaasa aningaasartuutaasalu 2040 tungaanut ineriartornissaat

Anm.:

Pisortat isertitaanni aningaasartuutaannilu ilaatinneqanngillat ilanngaaseereernermi isertitat aamma
aningaasartuutit. Taamaalilluni inernera Nunap karsiani ingerlatsinermut sanaartornermullu inerneranut sanilliunneqarsinnaanngilaq.

Kilde:

Kalaallit Nunaata Aningaasaqarneranut Siunnersuisooqatigiit, 2023-mi ukiup affaanut kingullermut nalunaarusiaq, aamma DREAM, 2023-mi Kalaallit Nunaannut aningaasaqarnermut ilusiliaq.

Attassinissamut ajornartorsiuteqarnerup politikkikkut pingaarnersiuinissaq pisariaqalersippaa. Ukioq manna kingusinnerusukkut Attassinissamut siuariartortitsinermullu pilersaarut II saqqummiunneqassasoq, 2024-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi ussassaarutigineqarpoq. Siunnerfigineqarpoq aningaasartuuteqarneruleriartornerup killilersimaarneqarnissaa aammalu namminersortut suliassaqarfiini suliaqarnerulersitsinikkut aningaasaqarnerup patajaannerulersinnissaa. Tamanna ilaatigut ilinniartitaaneq, piujuartitsiviusumik siuariartortitsineq aammalu arlalinnik ingerlavilimmik aningaasaqarneq, pisortat suliassaqarfiinik siunissamut qulakkeerinissaq, akileraarusiisarnermi iluarsaaqqinnissaq, atungarissaarnermut ikiorsiissutit kiisalu ineqarnermut utoqqarnullu suliassaqarfik pillugit iluarsaaqqinnerni aqqutissat arlallit aqqutigalugit pissaaq.

Misissueqqissaarneq danskisuujuvoq, kalaallisuujulluni tuluttuujullunilu. Nutserneqarnerata eqqortuunerata nalornissutigineqarnerani danskisoortaa atuutissaaq.

Aaqqissuussineq naammassineqarpoq ulloq23. oktober 2023